• Sobrevivente 15 husu Estadu TL-RI buka tuir nafatin sira ne’ebé lakon

    Provedor Direitus Humanus no Justisa, Dr. Silvério Pinto Baptista hateten katak, sobrevivente Timoroan hamutuk 15, husu ba Estadu Timor-Leste (TL) ho Repúblika Indonesia (RI) atu iha kooperasaun di’ak nafatin hodi buka tuir sobreviventes Timoroan hirak ne’ebé mak lakon iha tempu okupasaun.

    Silvério Pinto Baptista hateten, sobrevivente sira ne’e fahe malu ho sira nia familia iha Timor-Leste (TL), iha tempu okupasaun Indonesia, maibe foin to’o fali mai ona iha Timor semana ne’e.

    “Ita serbisu hamutuk entre Estadu Timor-Leste ho Indonesia ne’ebé mak hetan mós ajuda husi maluk sosiadade sivil Indonesia no iha Timor-Leste nian, hodi buka tuir sobrevivente sira ne’e. Ohin sira mai atu kumprimenta ita nia Prezidente Repúblika, maibe ohin reprezenta husi Chefe Casa Civil Interina Dra. Ana Pessoa no reprezentante Chefe Casa Militar Prezidente Repúblika nian mak atende sira. sira mos halo dialogo ituan atu fahe informasaun kona-ba politika saida mak ita nia estadu halo ona ba sira durante ne’e”, hatuir Provedor.

    Silvério hatutun, re-unifikasaun ne’ebé estadu TL no estadu RI halo hodi halibur fali sobrevivente Timoroan ne’ebé lakon iha tempu Indonesia, tanba bazeia ba komprimisiu ne’ebé estadu 2 ne’e hatur ona iha Rekomendasaun Comissão Acoelhamentu Verdade e Reconciliação (CAVR) iha tinan hirak liu ba.

    “Sira agora mai hamutuk iha 15 pessoas husi Munisipiu Lautem, Viqueque, Baucau, Dili, Aileu, Ainaro, Same, Ermera no Liquiça. Ita hotu hatene katak, tuir prinsipiu direitus umanus, ema hotu-hotu iha direitu atu hatene nia jerasaun ka familia. Sira nia ejizensia mak ida ne’e, sira hakarak bele ka lae estadu rua ne’e tur hamutuk buka fasilita para sira nia viajen tuir fali mai iha Timor ne’e bele fasil liu tan, hanesan asesu livre ba viza,” nia afirma.

    Iha fatin hanesan, Diretora Sociadade Civil AJAR Indonesia, Galuh Wandita hateten, prosesu buka tuir sobreviventes Timoroan hirak ne’ebé lakon hala’o durante tinan 3, liu husi servisu hamutuk entre sosiadade sivil Indonesia no TL. “Tempu to’o ona atu nasaun 2 ne’e iha kooperasaun diak liu tan atu prosesu buka tuir sobreviventes sira ne’e bele lao ho fasil liu tan”, hateten Diretora AJAR Indonesia. Fontes GMN/ias